Maailmassa toteutuu vain vahvimman oikeus – ja siksi Savosta pitäisi tulla autonominen alue.
Miten nuo kaksi asiaa muka liittyvät toisiinsa? Siksi, että vain pieniä, itsenäisiä ja autonomisia alueita sallimalla voidaan syrjityille kansanryhmille taata tasavertaiset oikeudet ja vapaus päättää omista asioistaan. Eka lauseessa siis seisoo kylmä totuus ja suuri viisaus rinta rinnan. Ja suuret viisaudet ovat katoava luonnonvara tässä maailmassa. Jos maltatte jättää tyhjänpäiväiset askareenne hetkeksi syrjään ja keskittyä tähän blogiin, niin tilanne kohdaltanne korjautuu kerta heitolla. Esittelen ajatuksia, jotka ovat kansainvälistä oikeutta fiksumpia.
Puolustusvoimain entinen komentaja, erittäin viisas ja rohkea mies, Gustav Hägglund sanoi:
– On lapsellista ajatella, että Krim joskus palaisi Ukrainalle
Siinä niistä fiksuista ajatuksista ensimmäinen. Siinä myös todiste, että maailmassa toteutuu vain vahvimman oikeus. Tässä tapauksessa sitä käytti Venäjä. Mutta huomatkaa: ajatus sisältää myös perusteen sille, että Savostakin voisi tulla autonominen alue. Sellainen oikeus pitäisi nimittäin olla millä tahansa etnisellä, kulttuurisella, kielellisellä tai muuten yhtenäisellä kansanryhmällä, joka asuu maantieteellisesti selkeästi rajautuneella alueella.
Krim ei palaa Ukrainalle kahdesta syystä: 1. Venäiset eivät sitä salli 2. Krimiläiset eivät sitä halua. Piste.
Tuo jälkimmäinen syy on kuitenkin se tärkeämpi. Olen aivan varma, että vaikka Krimillä järjestettäisiin asiasta kymmenen kansainvälisesti valvottua uusintavaalia peräjälkeen, niin reilusti yli 80 prosenttia krimiläisistä ei haluaisi liittyä Ukrainaan. Kuka haluaisi? Korruptoitunut kehitysmaa, jossa mikään ei toimi. Jos haluaisi nimetä yhden Eurooppaa lähellä olevan maan, joka on mahdollisimman kaukana onnelasta, se olisi Ukraina.
En ole vielä nähnyt ainuttakaan luotettavaa todistetta tai tutkimusta, josta kävisi ilmi, etteivät krimiläiset haluasi kulua Venäjään. Päinvastaista evidenssiä kyllä löytyy. Siitä seuraakin tärkein kysymys, joka ohittaa jopa kansainvälisen oikeuden pykälät ja Etykin horinat: Eikö vasta se ole todellista maailmanluokan demokratiaa ja oikeutta, että jokainen alueellisesti yhtenäinen etninen tai muu ryhmä saa vapaasti valita mihin valtioon liittyy, mistä eroaa tai itsenäistyy, jos väestön ehdoton enemmistö niin haluaa?
Kun krimiläiset halusivat liittyä Venäjään, niin siinä tapahtui oikeus, ei vääryys. Salliiko Venäjä Krimin myöhemmin eroavan omaksi itsenäiseksi valtioksi, jos krimiläiset sitä haluavat, on kokonaan toinen juttu. Jos ei salli, se on verisesti väärin, eli vahvimman tyranniaa. Mutta tähän saakka kaikki on mennyt oikein: Krimin asukkaiden enemmistö sai mitä halusi.
Monta muuta veristä riitaa ratkaistaisiin sillä, että vähemmistönä suurten kansojen seassa asuvat etniset ryhmät saisivat oman valtion tai autonomisen alueen. Esimerkiksi kurdeille pitäisi kansainvälisin pakkotoimin lunastaa maapläntti Turkilta, Iranilta ja Irakilta, palestiinalaisille Israelilta jne. Sitä tietenkin edellyttäisi valvottu kansanäänestys kyseisen etnisen vähemmistön keskuudessa. Siinä kysyttäisiin haluaako kyseinen ryhmä itsehallintaansa maa-alueen vai ei. Jos yli 80 prosenttia äänestäisi sellaisen puolesta, se perustettaisiin vaikka kansainvälisin voimatoimin.
On lopulta sivuseikka millä konstilla tämä kyllä-äänet antanut yli 80 prosentin väestö on alueelle tullut. Hehän ovat NYT siellä ja se on tosiasia. Oikeuksien pitää perustua tosiasioihin, ei haihatteluihin. Vain hän kokee maan omakseen, joka juuri nyt, parasta aikaa, asuu kyseisellä pläntillä. Jos nykyväestön esivanhemmat ovat tulleet sinne väkisin pari sukupolvea sitten, niin se ei ole tämän sukupolven vika. Se on ehkä aikoinaan ollut väärin, mutta isien synnit eivät siirry seuraaville sukupolville muuta kuin uskonnollisissa höpötyksissä.
Mutta entäpä se 20 prosenttia, joka äänestäisi ei? Myös he, tietenkin, saisivat oman autonomisen plänttinsä, jos haluaisivat. Kaikki ryhmät saisivat.
* * *
Jos Ahvenanmaa haluaa liittyä Ruotsiin tai itsenäistyä, kannatan lämpimästi. Jos se haluaisi liittyä Venäjään, periaatteeni mukaisesti kannattaisin sitäkin, mutta hyvin pitkin hampain. Jos se haluaa vain upota, taputan. Mutta mikäli kotimaakuntani Savo haluaa autonomiseksi alueeksi, kiljun riemusta.
Meillä on oma kieli, oma maailmankatsomus (kuhav vuan) ja tavanomaista syvempi etninen yhteenkuuluvuus (kyllä koera koeran tuntoo). Tutkimusten mukaan jopa askelnopeus Kuopion torilla on lähes puolta hitaampi kuin Helsingissä (linkki). Myös hallintomalli ainakin hierarkian huipulla on meillä valmiina. Meitä johtaisi rinssieversti.
Savon autonomisen alueen pääkaupunki olisi tietenkin Kuopio. Se on ehkä kaunein kaupunki, jonka ihminen on tähän mennessä rakentanut. Pitäisi ehdottomasti liittää kiireesti Unescon maailman perintökohteeksi, ennen kuin muualta tulleet tekotaiteelliset arkkitehdit tuhoavat sen.
Ja Kuopiosta löytyy enemmän viisautta kuin muusta maasta yhteensä – puhumattakaan pääkaupunkiseudusta, jonka nykytyperyyden kykenee ylittämään vain sen oma tuleva typeryys kaupunkibulevardeineen ja länsimetroineen.
Jussi Juhani