Tänään hämmästyin. Ehkä olin peräti ”ällikällä lyöty” (mitä hemmettiä se sitten tarkoittaneekin). Luin Hesaria. Tuota oppimattoman rahvaan ainoaa toivoa siirtyä tietämättömyyden sysimustasta yöstä kohti sivistyksen punaisena helottavaa aamuruskoa. Hesari repäisi. Rikkoi oman tabunsa. Kirjoitti totta kunniakulttuurista! Eli yhdestä monikulttuurisuuden alakulttuurista. Kertoi Irakin kurdi Beriwan Mahmoodin suulla, että monikulttuurisuus ei ehkä olekaan niin…

Olen uskonnoton. Se tarkoittaa, etten usko yhdenkään uskonnon ydinoppeihin ja dogmeihin. Wikipedian mukaan: ”Dogmin hylkäämisestä seuraa käytännössä uskonnon omakohtainen hylkääminen tai henkilökohtaiseen epäilyksen tilaan joutuminen.” Wikipedia on osin väärässä. Dogmi on hylätty, mutta en ole joutunut minkäänlaiseen epäilyksen tilaan. Päinvastoin. Dogmaattisten uskontojen hylkääminen hölynpölynä on puhdistanut aivoni niihin lapsuudessa ängetystä…