[supsystic-social-sharing id='1']

” Nyt presidenttipari kättelee jätemuovista valmistettua punaista, mutta väristään huolimatta hyvin eettistä iltapukua. Seuraavaksi kättelyvuorossa on porvarillinen poronnahka, joka on somistettu vähemmän eettisellä minkkikaulanauhalla…  Oo… mutta sieltä saapuu melkein kokonainen kangaspakka Diorin trendikkäintä satiinia… Toivottavasti kukaan ei astu noin arvokkaan kankaan päälle… ”

Jotenkin tuollaiselta kuulosti korvissani selostus Linnan juhlilta siinä vaiheessa, kun vieraat astelivat sisään. Pukujen sisällä olevat ihmiset eivät olleet kovin kiinnostavia, heidän tekonsa ja elämänsä vielä vähemmän. Tärkeintä oli asu – ja selostajien maailmankatsomus.

Varsinkin kauniiden ja hoikkien nuorten naisten asut olivat jälleen kerran ehtymättömän mielenkiinnon ja purevan arvostelun kohteena.  Vanhemmat ja tukevammat naiset olivat aivan turhaan uhranneet varojaan pukuihinsa. Heidät esiteltiin nopeasti vain jonkun pingviiniksi pukeutuneen poliittisen otuksen puolisona.

Ja tietenkin myös ilmaisemaan raa`an vahingonilomme, jos asuvalinta on mielestämme mennyt kerta kaikkiaan pieleen. Niin kuin Mika Häkkisen puolison karvapuuhkan kohdalla kävi. Muka.

Media taisi julkistaa ensimmäiset äänestystulokset parhaista naistenkoltuista vielä sisääntuloseremonian ollessa kesken. Heti eläkkeellä olevien piispojen kättelemisen jälkeen.

Piispojen kaapuja ei muuten ihme kyllä ole vielä koskaan otettu mukaan tähän valtakunnan tärkeimpään vuosittaiseen äänestykseen. Syytä olisi. Yhtä turhamaisia ovat. Ja kangasta ei taatusti ole haettu Eurokankaan alennusmyynnistä.

Miesten vermeet eivät samisykköjä juuri kiinnosta. Paitsi, jos joku laittaa paitaansa lapsellisen törökauluksen ja jalkaansa pellekengät. Sellainen on ihanan rohkea kokonaisuus.

Milloin muuten naiset havahtuvat tähän jokavuotiseen todelliseen esineellistämiseen? Hehän ovat Linnan juhlissa pelkkiä asuja. Poronnahkaa tai jätemuovia. Osa käveleviä floppeja (median mielestä). Jotkut ovat pukeutuneet mielipiteeseensä – tai korjaan – yhteiskunnalliseen huoleensa.

Miehet taas esitellään kunniamerkkeineen ja titteleineen arvokkaina valtakunnan toimijoina, joiden tärkeyttä virka-asut ja yhdenmukainen frakkikuosi vain korostaa.

Tehkäämme muutos.
Myös miehiä pitää rohkaista pukeutumaan Linnan juhlissa kantaa ottavammin ja räväkämmin.

Teen muutamia ehdotuksia:

Vanginpuku.
Reilu vaakaraita kohdistaisi huomion siihen vähäteltyyn faktaan, että vangeista suurin osa on miehiä.

Lepositeistä valmistetut olkaimet.
Vihjaisi syrjäytyneiden suomalaisten miesten kohteluun. Heistä moni joutuu lopulta lepositeisiin ajauduttuaan delirium tremensin (juoppohulluus) kouriin.

Kestovaipoista ommeltu paita.
Muistuttaisi siitä, ettei edes 100-vuotta itsenäisyyttä ole opettanut meitä kohtelemaan vanhuksiamme arvokkaasti.

Kuolinpaita pitsikauluksella.
Ohjaisi eutanasiakeskustelua oikeaan suuntaan. Siihen, että jokaisella on oikeus valita arvokas kuolema, jos vaihtoehtona on vuosien kituminen kivuliaana kasviksena ilman toivoa paremmasta.

Jussi Juhani

[supsystic-social-sharing id='1']