Saksassa ilmestyi vuoden 2015 alkupuolella maahanmuuttajataustaisen naispoliisin Tania Kambourin laajaa huomiota herättänyt kirja ”Deutschland im Blaulicht – Notruf einer Polizistin”. Se kertoo paitsi saksalaisen poliisin arjesta myös laajemmin koko monikulttuurisesta Saksasta yhteiskunnallisine kipukohtineen. Nyt kirja on käännetty suomen kielelle ja se on saatavissa Lue.fi- nettikirjakaupasta nimellä Tania Kambouri: Naispoliisin rankka arki monikulttuurisessa Saksassa.

Pakolaisaalto huonontaa oloja edelleen

Kirja julkaistiin Saksassa ennen massiivista pakolaisaaltoa Eurooppaan. Nyt kaksi vuotta myöhemmin, kun Saksaan ja Eurooppaan on virrannut pitkälti toista miljoonaa turvapaikanhakijaa eikä loppua näy, on aika kysyä jo tuolloin kriittiseltä jopa pessimistiseltä Kambourilta, miten hän näkee nykyisen muuttuneen tilanteen ja minkä kouluarvosanan hän antaisi Euroopan pakolaispolitiikalle.

Tania Kambouri toteaa haastattelussa ykskantaan, että tilanne on kehittynyt sitten kirjan julkaisun ehdottomasti huonompaan suuntaan pakolaisaallon myötä.

- Mielestäni kontrolloimaton massamaahanmuutto saa aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä, hän toteaa. - Nykyiset maahanmuuttajat tulevat pääasiassa muslimimaista ja heistä valtaosa on kouluttamattomia ihmisiä, joilla on vanhakantainen ja patriarkaalinen käsitys elämästä eikä aikomustakaan integroitua.

Valtio ja oikeuslaitos liian lepsuja

Poliisin tehtävissä kotikaupungissaan Bochumissa partioinut ylikonstaapeli Tania Kambouri on ollut jo vuosia huolissaan rikollisuuden kasvusta, minkä velvoittamana hän kirjoitti kirjan. Vuoden 2015 pakolaisaalto on tilastojenkin valossa kasvattanut edelleen selkeästi rikosten määrää Saksassa sekä tuonut kansalaisten ja poliisin arkeen uusia rikostyyppejä kuten Kölnin uudenvuodentapahtumien kaltaiset teot, joista uutisoitiin myös meillä Suomessa. Kambourin mukaan yhä useammin tapahtuu naisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia, varkauksia, pahoinpitelyitä, teräaseella lyömisiä, poliisin vastustamista, murhia ja niin edelleen. Tilannetta pahentaa, jos tekoihin ei puututa järjestelmällisesti ja päättäväisesti. Nyt valtio ja oikeuslaitos eivät anna hänen mukaansa riittävän selviä signaaleja, jolloin tekijät jäävät käytännössä rankaisematta.

- Tekijät, jotka vaarantavat massiivisesti turvallisuuttamme ja vapauttamme, täytyy ottaa säilöön tai käännyttää. Tätä ei kuitenkaan tapahdu, joten tekijät saavat jatkaa tekosiaan ja niinpä heidän toimintansa vaatii yhä lisää uhreja. Hallituksemme ei tee tällä hetkellä riittävästi kansalaisten suojelemiseksi, Kambouri painottaa.

Kuluvan vuoden tammikuussa Saksan hallitus hyväksyi lakialoitteen, jonka mukaan väkivallasta poliisia vastaan rankaistaan vastaisuudessa kovemmin. Tania Kambourin mielestä Saksan lait ovat sinällään kuitenkin jo nyt hyvät ja rangaistuasteikot riittäviä. Ongelmat ovat toisaalla.

- Rangaistusasteikkoa ei useinkaan käytetä tai tekijä saa rangaistuksen, jolla ei ole vaikutusta tai pelotetta. Mitä hyötyä on parhaimmistakaan laeista, jos syyttäjät ja tuomarit eivät niitä käytä riittävästi? Kambouri kysyy.

Tania Kambouri

Muslimiyhteisöjen ja poliisin yhteistyö kitkaista

Saksassa on ideoitu monia eri keinoja nykyisen tilanteen parantamiseen muun muassa yhteistyön syventämiseen maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Esimerkiksi vuonna 2016 Berliinin joulutorille tehdyn iskun jälkeen odotettiin muslimiyhteisöiltä teon selkeää tuomitsemista. Tania Kambouri kokee, että julkisissa kannanotoissa kuultaa vähättely. Lausumat, että iskuilla ei ole yhtään mitään tekemistä muslimien kulttuurin kanssa, vaan kyseessä ovat teot, joita on jokaisessa maassa, eivät Kambouria vakuuta.

- Asia ei ole niin. Tekijöiden muslimitausta on selkeä syy paitsi rikoksille kuten joukkoraiskaukset, kunniamurhat, teräaseilla tehdyt iskut niin myös heidän omien tuomioistuintensa rinnakkaiselle toiminnalle, hän sanoo.

Saksan poliisissa on nykyään kontaktihenkilöitä, jotka pitävät yllä keskusteluyhteyttä, rakentavat luottamusta ja vaihtavat tietoja muslimiyhteisöjen kanssa. Menetelmää Kambouri kuvaa sinällään hyväksi, sillä sen avulla lisätään molemminpuolista ymmärrystä ja voidaan toimia rikoksia ehkäisevästi.

- Tällainen yhteistyö voi tosin epäonnistua, sillä jotkut muslimiorganisaatiot eivät osoita minkäänlaista mielenkiintoa ja halukkuutta integroitua Saksaan ja kieltävät meidän arvojärjestelmämme, hän kuvailee. – Tuon asenteen vallitessa on mikä tahansa valtion puolelta tuleva vaivannäkö turha.

Naispoliisien partiot historiaan?

Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa on jouduttu myöntämään, että naispuolisia poliisimiehiä kohtaan käyttäydytään epäkunnioittavasti erityisesti tietyillä ongelma-alueilla. Niinpä kuluvan vuoden helmikuussa siellä annettiin salainen määräys, jonka mukaan poliisipartiossa pitää olla vähintään yksi mies. Tania Kambourin kokemuksen mukaan sekapartiot ovat järkeviä taktisista ja turvallisuussyistä.

- Suurin osa rikosten tekijöistä on miehiä, joten on hyvä, että heitä vastassa on miespoliisi. Ruumiintarkastusten tai pakkokeinojen suorittaminen vaatii fyysistä voimaa. Nämä ovat järkeviä perusteluja partioiden kokoonpanolle, Kambouri luettelee.

Hänen mukaansa naispartioiden lopettamista ei pidä perustella sillä, että ne eivät pärjäisi konfrontaatiossa maahanmuuttajien kanssa.

- Maahanmuuttajien ja pakolaisten pitää tietää ja oppia, että Saksassa naisilla ovat samat oikeudet kuin miehillä. Jos naispoliiseja aletaan pitää poissa maahanmuuttajien kanssa työskentelystä, tuemme näiden ihmisten edustamaa naisia ja ihmisiä epäkunnioittavaa ideologiaa, mikä on kohtalokas signaali.

Kambouri kertoo, että hänen kollegansa, eivät pelkästään naiset vaan myös miehet, ovat melkoisen turhautuneita nykytilanteeseen, johon he itse eivät voi käytännössä juurikaan vaikuttaa. He eivät kuitenkaan kieltäydy tehtävistään suojella ihmisiä. Monet poliisit ovat kutsumusammatissaan, hän tietää. He jotka eivät jaksa jatkuvia vihamielisyyksiä ja hengenvaaraa, vaihtavat sisäpalvelukseen. Poliisin ammatti on Saksassa edelleen hyvin suosittu ja arvostettu.

- Luulen kuitenkin, että useimmat hakijat eivät tiedä joutuvansa tekemisiin jatkuvan väkivallanuhan ja väkivallan sekä erittäin epäkunnioittavan käytöksen kanssa, Kambouri kertoo. – Aika nopeasti tässä työssä menettää uskon hyvään ja oikeudenmukaisuuteen myös siksi, kun valtio jättää poliisinsa pulaan eikä anna riittävää tukeaan.

No-go-alueet – onko niitä?

Paitsi Saksassa myös monissa muissa Euroopan maissa kiistellään siitä, onko olemassa alueita, joihin poliisilla tai pelastustoimella ei ole pääsyä ilman vakavaa hengenvaaraa. Myös muiden kuin aluetta hallitsevien tahojen meno alueelle voi johtaa vakaviin seurauksiin. Yleisesti Euroopassa väitetään naapurimaatamme Ruotsia myöten, että tällaisia alueita ei olisi ollenkaan. Ylikomisario Tania Kambourilla on asiaan selkeä näkemys.

- Virallisesti Saksassa ei ole yhtään No-go-aluetta, sillä jos näin sanottaisiin, valtio myöntäisi, että se on menettänyt kontrollin joillakin alueilla, Kambouri summaa. – Oman ja kollegoideni kanssa käymien keskustelujen perustella tiedän, että täällä on alueita, joissa rikollisuus on voinut kasvaa ja voimistua rauhassa vuosia. Noilla alueilla poliisi ei voi enää tehdä juuri yhtään mitään.

Kambourin mainitsemille alueille yksinomaan partioauton lähettäminen on hengenvaarallista. Poliisit välttävät näille alueille menoa viimeiseen asti ja jos on pakko, menevät niille vahvasti tuettuna. Kambouri kertoo, että paitsi tietyt alueet, myös suurempi todennäköisyys joutua rikoksen tai väkivallan uhriksi syntyy, kun maahanmuuttajat ja pakolaiset liikkuvat isoissa porukoissa vaikkapa rautatieasemilla, puistoissa tai keskikaupungeilla.

- Nykytilanne on niin epävarma ja vaarallinen, etten ole moista kokenut koskaan ennen.

Pakolaispolitiikalle arvosanaksi vitonen (Suomen kouluasteikolla)

Vuoden 2015 pakolaistulva toi Eurooppaan rajojen yli kontrolloimattoman ihmispaljouden osin laittomasti ja ilman identiteettiä. Eurooppa oli hukkua pakolaistulviin, joten virhearvioita tuli myös ilman muuta tehtyä. Tilanne tulee näillä näkymin jatkumaan edelleen suunnilleen samana. Tulijoiden tulvassa ei ollut ainoastaan apua tarvitsevia pakolaisia vaan myös rikollisia, sosiaalijärjestelmän hyväksikäyttäjiä sekä terroristisin motiivein tulleita.

- EU:lla oli aivan riittävästi aikaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla ja päättää toimenpiteistä, kuten rajojen sulkeminen, käännyttäminen, säilöönotto jne. Koska näihin toimiin ei riittävän ripeästi ryhdytty, niin joudun antamaan arvosanaksi 5. (Suomen kouluasteikolla).

 

Eeva Oehlandt