Sekin on sitten nähty. Maailman turhin rasismikeskustelu. Ketkähän sen taas aloittivat? Ettei vaan äärisuvakit? Tuo rasistisen roskaväen keskuudessa elämään pakotettu sofistikoitunut vähemmistö. Kun Itiksen järkyttävä ulkomaalaisen naisen pahoinpitely vesittyi viehättävän somalineitosen mediakepposeksi, niin jotain muuta piti keksiä. Apuun tuli tunnetusti yltiörasistinen YLE. Esitti elokuvan, jonka nimi on Pekka ja Pätkä n*****einä. Kylläpä tuli taas keppihevosille käyttöä.

Huh huh. On se menoa tässä maassa. Laitoin nuo tähdet n-sanaan ihan vain kuvaamaan tähtiluokitusta, jolla tätä hullujenhuonetta kannattaisi markkinoida kolmanteen maailmaan: Viiden Tähden Pöpilä.

Niin kuin aina, keskustelussa ei huomata todellista rasismia lainkaan. Pätkää nimittäin kutsutaan pätkäksi. Olen itsekin aika pienikoinen.  Kiihotuin elokuvasta niin, että jos joku vielä sanoo minua pätkäksi, vedän rasistia pataan (jos yletän). Ja norjalaiset tunnetusti nauravat suomalaiselle Pekalle. Että mitenkäs se sana keskusteluissa kierretään? Ei olisi helppoa olla Pekka Haavistona norjalaisen roskaväen heteroiltamissa.

On niin helkkarinmoinen määrä sanoja, joita fiksu ei käytä. Minä en esimerkiksi suostu kutsumaan ystävääni Jormaa etunimellä, ettei luule minun pitävän häntä mulkkuna. Ja kaiken varalta kartan kutsumasta mulkkuani jormaksi. Serkkuni nimi on Urpo. Että vaikeata on keskustella luontevasti hänenkään kanssaan.

Idiootti-sana pitäisi myös ehdottomasti kieltää, koska idiootit saattavat loukkaantua. Ja jos eivät älyä loukkaantua, niin päivystävät pöljät lietsovat heidät siihen. Ne on sitten taas pösilömiekkarit tiedossa Narinkkatorilla. Vähä-älyiset heiluttelevat typerysten kanssa banderolleja ikään kuin vinttikamarin matot sillä suoristuisivat.

Entäpä vitsit, joissa samassa lauseessa loukataan koko mustaa Afrikkaa ja samalla maamme ylväintä heimoa: ”Savolaiset ovat Suomen neekereitä.” Tuttu vitsi nuoruusvuosiltani. Olen edelleen järkyttynyt ja tunnen olevani rodullistettu. Kun pääsen eläkkeelle, menen traumaterapiaan.

Tämä kaikki on niin julmaa. Kerran tsekkasin puhelinluettelosta löytyykö maasta ketään, joka on tuomittu jo kastetilaisuudessa kohtaamaan kiusaamista. Löytyi ainakin kolme Pentti Hirvosta. Voin kuvitella tilanteen yläasteen ekaluokalla, kun Pena esittelee itsensä…

Entäpä ammattinimikkeet. Niillä ihminen edelleen syrjäytetään paremmista piireistä. Aikoinaan kaikissa virallisissa papereissa piti näkyä ammatti, ajokortissakin. Itselläni luki: Sekatyömies. Suomen kultakaudella, eli nuoruudessani, se oli vielä arvostettu ammatti, mutta maan muututtua holhousyhteiskunnaksi, siitä tuli kaikkein halveksituin.  Jos korttia vilautti vahingossa pystybaarissa, niin panot oli pantu. Merkonomit veivät naiset. Kyllästyin rodulliseen selibaattiin ja väärensin ammattinimikkeekseni hortonomi.

Kun tein sukututkimusta, käräjäkirjoista löytyi vielä sorretumpia Kuosmasia. Monen miespuolisen esi-isäni kohdalta löytyi merkintä ”Loinen”. Siis oikeasti. Kuvittelin kuinka syrjitty on ollut ihminen, jonka kohtalona on ollut syntyä savolaisena loisena Nilsiään. Jos on vielä ollut sattumalta homo, niin kyllä siinä on parittelut jääneet aika vähille Kuopion reissulla.

Ajat ovat muuttuneet. Ennen me autistisista oireista kärsivän kansanosan edustajat kutsuimme kuvakirjojen mustaihoisia ihmisiä ihan yleisesti neekereiksi. Että anteeksi vain näin jälkikäteen. Ei me Suomen sekatyömiespiireissä silloin arvattu, että Afrikassa loukkaantuvat meihin.

Että melkein oikealla asialla tuohtuneet s*vakit ovat.

Jussi Juhani

PS. Koska joku turkulainen ei kuitenkaan tajua, niin vihjaan, että tekstissäni on sananmuunnos.