Edellinen blogini ”Narsisti vie, muut vikisevät” herätti tunteita. Lähinnä oikeutetuksi koettua inhoa minua kohtaan. Arvasin sen. Juttu oli linkitetty mm. valtakunnalliseen rasismin vastaiseen Rasmus facebook-ryhmään. Nöyrä kiitos siitä. Juttuani ja persoonaani oli ruodittu ryhmässä kiitettävän ilkeästi. Siitä vielä nöyrempi kiitos.
Muun muassa Anne-Mari Mäntylä toteaa Rasmus-kommentissaan rakastavasti: ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.”
Kiti Ahola taas on sitä mieltä, että: ” Keski-ikäisen elämäänsä pettyneen ukon jorinoita. Nää on näitä, jotka hätätilanteessa lähtevät karkuun. Mutta haluavat aina hallita naisia.”
Viiltävää analyysia tykittää Kiti. Ei olla koskaan tavattu, mutta ihan tuosta vain tuli luonnekuvaus. Tuollainen etäkyky lienee sukua kaukoparantamiselle. Kaukodiagnostisointia tai jotain.
Rauni Kaskinen tietää että: ”Tää bloggaaja-Jussi kirjoittaa myös MV-”lehteen”. Jotta päätelkää siitä”
Ja voi sitä ymmärtävän nyökyttelyn määrää, minkä Rauni paljastuksestaan varmaan saa. No sitten! Ai niin turmeltunut tyyppi! Ilmankos…
Rauni-kulta, en haluaisi pilata alkavaa tutkivan journalistin uraasi, mutta minun on pakko kertoa: En ole koskaan kirjoittanut MV-lehteen sanaakaan. Blogejani on toki ilmeisesti pari kertaa kopioitu sinne, mutta se on kokonaan eri juttu. Minulta ei ole kysytty siihen lupaa. Toki minulla ei näin jälkikäteen ole mitään sitä vastaankaan. Blogejani voi kopioita vaikka Nasan avaruussukkulan vessan seinään, jos joku tuntee siihen viehtymystä.
Ymmärrän, ettei Rauni etukäteen tiennyt uutispomminsa vesittyvän, joten myötätuntoni on kokonaan hänen puolellaan.
Mutta sitten tämä Salmelan Virpi. Hän tulkitsee tekstejäni kuin suvakkipiru rasistien raamattua. Virpi kirjoittaa: ”Tämän Jussi Kuosmasen monessakin jutussa huokuu läpi vastenmielisyys pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaa”
Vai niin. Harmi, jos olen ilmaissut itseäni niin löperösti. En kyllä muista teksteistäni kohtaa, jossa osoittaisin vastenmielisyyttä pakolaisia kohtaan. Miksi niin tekisin? He ovat yhtälailla minunkin lähimmäisiäni, ei ainoastaan rasmusryhmäläisten. Mutta teksteistäni löytynee sata eri kohtaa, jossa ilmaisen vastenmielisyyteni asiaan liittyvää teeskentelyä, tekopyhyyttä ja jeesustelua kohtaan. Sellainen etoo minua kroonisesti. Ja ainakin minun mielestäni siinä on vissi ero.
Olen ilmeisesti ainoana bloggaajana ehdottanut, että otetaan kaikki maailman pakolaiset Suomeen. Olin vakavissani. Sen seurauksena jokaisella pakolaisella olisi etukäteen tiedossa paikka, minne pääsee, jos se Kiti Aholan mainitsema meikäläiset karkuun ajava hätätilanne tulee. Ja me, suomalaiset, saisimme siitä seuraavan sadan vuoden elannon. Kirjoitin ehdot blogissani, joten en toista niitä tässä. Toistan vain viimeiset sanat: Idea on parasta mitä viimeiseen tuhanteen vuoteen on pakolaisongelmassa esitetty.
Eräässä toisessa facebook-ryhmässä minua haukuttiin islamofoobikoksi. Nappiin meni. Olen. Mutta… ja vitun iso mutta….
Olen myös kristofoobikko. Ja ihan hyvässä seurassa. Myös Tuomas Enbuske kertoi Pressiklubi-ohjelmassa olevansa sekä islamo- että kristofoobikko. Ja toivon koko sydämestäni, että jokainen ihminen tuntisi jonkin asteista kammoa noita ikiaikaisia hölynpölyjä kohtaan. Uskokaa tai älkää, maailma olisi silloin paljon parempi paikka.
Samalta seudulta on pulpahtanut maailman riesaksi kolme keskenään tappelevaa hirviöuskontoa. Ja niillä JOKAISELLA on niin paljon ihmisverta kontollaan, että sillä täyttäisi Colosseumin laitojaan myöten. Se, että kristinuskolla on nyt menneillään vähemmän verinen kausi, ei pyyhi pois sen miljoonien uhrien kauhunhuutoja. Islamin kunniaksihan se huuto jatkuu parasta aikaa. Eikä juutalaisetkaan kovin kunniakkaasti kohtele alistamiaan palestiinalaisia. Ja kaikki tuo paska Jehovan, Jahven ja Allahin nimeen. Odin sotureineen on tarhatäti noiden rinnalla.
Ymmärrän inhoajiani, ja senkin, että sain pottuja pottuina. Niinpä nielen ne. Yleistin tosi ison lauman ihmisiä yhteisöllisiksi narsisteiksi. Se on väärin, kuten yleistäminen aina. Puolustautun naurettavasti sillä, että vaikka termi ”yhteisöllinen narsisti”, on lähes rienaava, se ei ole minun keksimäni, vaan korkeasti oppineen tohtori Craig Malkinin. Ja siihenkin vaisusti vetoan, että Malkinin termin lanseerasi Suomessa ennen minua Iltalehti. Tuo luotettavista medioista ehkä kaikkein luotettavin. Se, joka Päivän meili -osiossaan on pokkana lähetellyt toruvia meilejä mm. Paaville, Yhdysvaltain presidenteille, Putinille ja Niinistölle.
Yritän tässä hieman viritellä katumustakin, mutta eipä taida se projekti onnistua. Uskon nimittäin, että juuri narsistit siellä älähtelevät. Meillä kun on sellainen tapa. Sitä sanotaan narsistiseksi loukkaantumiseksi. Maailma pursuaa sitä. Ja taivaat. Siellä asuvat todelliset supernarsistit. Ne, jotka loukkaantuvat verisesti basillia vähäisempään luomukseensa, ihmiseen, jo pelkästä omenan syönnistä.
Jussi Juhani