Tuure Boelius ja Päivi Räsänen nahistelevat Priden tiimoilta. Turhaan. Mutta, niinhän ne lapset ja tietämättömät tekevät. Tilanne vaatii nuhtelukirjeen setämieheltä. Olen sellainen, joten...
Voisin toki aloittaa tämän saarnani kuten papit: kertomalla saamastani taivaallisesta ilmoituksesta. Mutta en viitsi. Sain toki taas sellaisen - saan aina kun tanssin tangoa - mutta se oli liian typerä. Aivan kuten kaikki taivaalliset ilmoitukset ovat läpi ihmiskunnan historian olleet. Jumalat eivät ole osoittautuneet kovinkaan välkyiksi ihmisoikeusasioissa.
Niinpä ainoa tiedetty viisaus niissä jutuissa asuu meissä vajavaisissa ihmisissä. Eikä se totisesti ole paljon.
Rakkaat Tuure ja Päivi, kiva, että vertailette jopa jumalianne, mutta minun täytyy tuottaa pettymys. Olettepa Jumalasta ihan mitä mieltä tahansa, niin totuus menee suurin piirtein kuten Bertrand Russel aikoinaan lausui:
” Sitä en tiedä loiko Jumala ihmisen, mutta sen tiedän aivan varmasti, että ihminen loi Jumalan. ”
Minä en ole yhtä hienotunteinen kuin Russel, joten teen oman lisäykseni:
” Omaksi kuvakseen ihminen Hänet loi. Uskomattoman itsekkääksi tampioksi ja mulkuksi. ”
Mutta palataanpa takaisin Tuuren ja Päivin viehättävään nahisteluun...
Heristän sormea ensin Tuurelle:
Jos pidät rohkeuden osoituksena sitä, että hyökkäilet Päivi Räsäsen kimppuun, niin käsityksesi rohkeudesta on varsin omaperäinen.
Ensinnäkin hänen kimppuunsa hyökkäilevät nykyisin kaikki ja toisekseen isoäitinsä ikäisille naisille v**tuileminen ei ainakaan minun sukupolveni mielestä vaadi kovinkaan suurta uskallusta.
Minun - ja myös Päivin - ikäluokkien edustajat eivät nuorena koskaan edes kuvitelleet soittavansa suutaan vanhoille naisille. Heidän ikäänsä, naiseuttaan ja rankkaa elämänkokemustaan kunnioitettiin niin paljon, että se sulki suut.
Mummoikäiset saivat elää vittuilijoilta aivan rauhassa, nalkuttivatpa kuinka paljon tahansa, tai olivatpa asioista kuinka typerää mieltä hyvänsä – niin kuin useimmiten olivat. Sanottiin korkeintaan, että joopa joo, otatteko lisää kahvia? Heitä siis jopa teititeltiin. Mikä oli mielestäni hyvin kaunis ja edelleen kannatettava tapa.
Mikäli, Tuure, lähdet rohkeissa ulostuloissasi tuolle tielle, pelkään, että saavutat mustan vyön samassa lajissa kuin Kaarina Hazard. Hänhän on ottanut tavakseen v**tuilla myös vainajille. Se vaatii jo aivan erityislaatuista urheutta.
Mutta nyt tulee tärkein, joten ota kuulokkeet pois korvista:
Haukut aivan väärää puuta! Et voisi mennä pahemmin pöpelikköön syytöstesi kanssa.
Se todellinen syyllinen tässä maassa vallinneeseen – ja edelleen vallitsevaan – homovihaan ja –fobiaan, marssii siellä Pridessa sinun kanssasi. Se on niin kiero ja niljakas luikero, ettet ole sitä edes tajunnut. Se leikkii nyt kaveriasi, vaikka itse on kaiken pahan alku ja juuri näissä homofobiajutskissa.
Nyt se lipoo ja mielistelee siellä jokaista. Yrittää suu maireana seistä keskellä koreita vaatteitaan, ettei kukaan vain nostaisi esille sen ITSENSÄ aikaan samaan pahuutta ajattelussamme ja uskomuksissamme. Juuri se on luonut tähän maahan homofobian. Se on luonut myös Päivin - ja kaikki samalla tavalla ajattelevat.
Tarkoitan tietenkin kirkkoa.
Yli tuhat vuotta Suomen kirkko julisti ja paasasi, että homous on niin suuri synti ja häpeä, että selkäydin surkastuu ja pippeli tipahtaa jo eläessä, jos sellaiseen sortuu. Ja ellei jostakin syystä niin kävisi, armollinen Luoja pitää kyllä huolen, että genitaaleja kärvennetään helvetin tulessa ainakin seuraavat pari miljoonaa vuotta.
Eikä siinä vielä kaikki. Vasta sitten alkaa se varsinainen rangaistus syntisille, eli jumalankieltäjille, homoille, lesboille, avionrikkojille, varkaille, huorille ja masturboijille: ikuisuudesta ikuisuuteen jatkuva polttohautaus ilman kuoleman armahdusta.
Tuure, usko minua.
Vielä minun (ja Päivin) lapsuudessa koko kirkon väki; papit, kanttorit, lukkarit, suntiot, kolehtinkerääjät, esirukoilijat, kuoripojat, kellonsoittajat, piispat, hiipat ja haudankaivajat uskoivat vakavissaan suurin piirtein noin.
Ja samoin uskoi se koko vitun muu aamuhartausporukka. Eli suurin osa Suomen kansasta. Ainostaan kaltaiseni jo murrosiässä yhteiskunnasta pois potkitut ymmärsivät, ettei tämä meno nyt ainakaan Jumalasta voi olla ja niinpä jouduimme ajattelemaan koko jutun uusiksi. Onneksi.
Se aika on siis noin lähellä. Minun lapsuudessani. Ajattele sitä. Sen perintö elää ikävä kyllä yhä. Jopa sinussakin.
Miksi he, pohjimmiltaan kiltit ja viattomat ihmiset, uskoivat noin täydelliseen typeryyteen? Mikä teki tavallisista päiviräsäsistä lähimmäistensä sukupuolielämän vainoojia ja Jumalansa innokkaita pikkupyöveleitä?
No Raamattu tietenkin!
Siellä nimittäin lukee että homous on kuolemansynti. Se pitäisi vaatia sieltä yliviivattavaksi, ei Päivin teksteistä. Kirkko nimittäin jakaa niitä edelleenkin, eikä valtakunnansyyttäjä näe siinä mitään väärää.
Päivi siis vain siteeraa opusta, joka muodostaa hänen elämänsä perustan. Se sama, pienen seemiläisen heimon laatima historiallisestikin paikkansapitämätön sepustus on myös kirkon perusta. Sieltä he poimivat yli vuosituhannen ajan hirviöoppinsa ja julistivat sitä jokaiselle, joka ei ennättänyt pakoon.
Ja nyt, Tuure, tulee se tärkein pointti (Päivi ei taatusti tykkää tästä):
Räsänen ja kumppanit ovat kirkon opetusten uhreja. Kaikki se vuosisatainen paasaus, julistus, pelottelu ja jumalan nimeen valehtelu, on lähtemättömänä meeminä heidän aivokudoksessaan. He ovat ohjelmoituja niin. He ovat omien, Raamattu-höpinöillä kyllästettyjen, aivojensa vankeja. Eikä siitä tilasta ole pelastusta. Vain yksi sadastatuhannesta kykenee oikeasti luopumaan uskostaan, oli se kuinka hullu tahansa. Aivomeemi toimii niin.
Mikään nykypsykologian tiedossa oleva konsti ei saa heidän aivokudostaan luopumaan harhastaan. Ei mikään, koska se perustuu pohjimmiltaan juuri tuohon: Jos en usko, seurauksena on ikuinen polttohautaus ilman armahtavaa kuolemaa. Se on niin karmea kohtalo, että mikäli sellainen takoo alitajunnassa, sitä on valmis uhraamaan järkensäkin pelon alttarille. Sitten sitä kääntää pelkonsa muka voitokseen. Niin aivo toimii.
Siinä koko juttu.
Tuure, sen verran kirjeestäsi vielä...
Älä elvistele. Ei sinun jumalasi ole yhtään sen armahtavaisempi kuin kenenkään muunkaan. Eivät Jumalat ole. Kyllä anteeksianto aina jää lopulta ihmisen itsensä vastuulle. Tässä tapauksessa sinun.
Ja kun nyt ohjeitteni mukaisesti olet saanut vieritettyä Päivin pois sydämestäsi, voit keskittyä seuraavaan kirjeeseen. Osoita se sille Suomessa oleskelevalle hullulle imaamille, joka peräti TV:ssä julkesi olla sitä mieltä, että homoudesta pitää rangaista kuolemalla.
Sitä kirjettä minä sanoisin jo rohkeaksi teoksi.
Päiville minulla ei ole kovinkaan paljon sanomista. Edellä mainitusta meemistä johtuen.
Mutta, jos vielä suinkin voit, niin lakkaa jankuttamasta ihmisten seksuaalisista taipumuksista. Ne eivät vittu kuulu sinulle eikä sinun jumalallesi. Uskon muutenkin, että tietämyksesi seksin alalta on sen verran rajallista, ettei koko asiasta kannattaisi puhua lainkaan.
Jussi Juhani