Näin vuoden alussa sitä ihan herkistyy oman tärkeytensä edessä...
Niinpä yhdyn mielihyvin blogitekstieni eniten kirvoittamaan rakkaudentunnustukseen: Olet vain vanha, kaljuuntuva ukko. Juu, olen. Paitsi, että kaljuuntumiseni näyttää pysähtyneen. Yhdyn myös viimeiseen viestiin, jossa korostettiin täydellistä merkityksettömyyttäni sekä nettivaikuttajana että ihmisenä. Juu jälleen.
Jonkinmoisena lohtuna tässä merkityksettömyydessäni on se, etten vielä ole tavannut ketään muutakaan kovin merkityksellistä henkilöä. Sellaisiksi tekeytyviä pilvin pimein.
Käyn silloin tällöin hautausmaalla memento mori –hengessä. Siellä on käynnissä jatkuva merkkihenkilöiden kokoontumisajo. Raahaavat niitä selät väärinä kuuden kantajan voimin matojen iloksi lähes katkeamattomana jonona.
Koska blogejani on vuosien mittaan kuitenkin luettu miljoonia kertoja, katson narsistiseksi oikeudekseni täsmentää miten koen maailmani. Se helpottaa luokitteluanne, kun sijoitatte minut rasisti – silakka – huijari akselille. Maailmankuvani näyttäytyy tällä hetkellä kutakuinkin tällaisena:
En kannata mitään puoluetta, aatetta tai ismiä. Yksikään niistä ei mielestäni ole niin arvokas, että sitoutuisin aamupäivää pitempään. Siinä ajassa googlettaa jo minkä tahansa aatteen sisäiset ristiriitaisuudet. Tai sitten en vain hoksaa niiden hienoutta.
Pidän typeryksinä ihmisiä, jotka arvottavat lähimmäistään minkä tahansa syntyperäisen ominaisuuden (älyn, värin, ulkonäön, etnisen alkuperän, jne) perusteella itseään huonommaksi tai paremmaksi. Ja koska pidän arvottajia typeryksinä, olen samalla logiikalla typerys itsekin, minkä mielihyvin myönnän.
Seuraavia asioita kannatan toistaiseksi. Jos saan niistä parempaa tietoa, muutan kernaasti mieleni:
Kannatan lämpimästi eutanasiaa. Pidän sitä lähimmäisenrakkauden ehkä ylevimpänä muotona, laupeudentekona ja ihmisoikeutena.
Kannatan aikuisten ihmisten oikeutta rakastaa toisiaan ja solmia sen perusteella juuri sellaisia liittoja kuin ikinä haluavat. Kannatan jopa polygamiaa, joukkoavioliittoa.
Sillä mitähän vittua se kenellekään kuuluu miten joku perhe-elämänsä, sukupuolisuhteensa tai yhteiselonsa järjestää, jos ovat aikuisia, huolehtivat velvollisuuksistaan ja jälkeläisistään. Ja kernaasti myös toisistaan.
Kannatan aikuisten ihmisten oikeutta sekoittaa päänsä millä tahansa kemiallisella stimulanssilla, jos kerran on niin hinku tuhlata ainutkertainen elämänsä. Kunhan vain kantavat itse vastuun sekoiluistaan eivätkä mangu yhteiskuntaa apuun heti, kun yölliset harhat alkavat ahdistaa tai pili lakkaa toimimasta.
Kannatan lämpimästi myös aborttioikeutta. Ihmettelen kyllä sikiönseulontaa siltä osin, kun se koskee esim. down-ihmisiä. Miksi juuri he, maailman ihanimmat ihmiset?
Uskon, että ilmastonmuutos on totta, samoin kiihtyvä lajien kuolema ja maapallon saastuminen. Siihen, että ne ehdotetuilla keinoilla pysähtyisivät, en usko. Ainoa keino on väestönkasvun pysäyttäminen. Heti.
Kannatan sellaista maahanmuuttoa, joka korjaa huoltosuhdettamme ja paikkaa erityisosaajapulaamme. Sitä ei vain toistaiseksi ole juuri näkynyt.
Nykyisen kaltaista, lähinnä tunteisiin ja valheisiin perustuvaa holtitonta haittamaahanmuuttoa en kannata.
Kannatan myös kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Siis että hakisimme sen nimissä leireiltä heikoimpia ja eniten apua tarvitsevia. Tarkoitan lapsia, naisia ja vanhuksia. Nuorten miesten ensisijaisuutta maahanmuuttajissa ei yksikään soluni suostu pitämään järkevänä ratkaisuna – paitsi niiden nuorten miesten kannalta.
Pidän edelleen persuja Suomen haukutuimpana ja pilkatuimpana vähemmistönä. Siksi puolustan heitä kansallista ylimielisyyttä vastaan. Jos heistä joskus tulee enemmistö, olen ensimmäinen, joka lakkaa puolustamasta.
Uskonnoista pidän islamia erityisen typeränä, kristinuskoa lähes yhtä typeränä ja muitakin vähintään haitallisina - paitsi buddhalaisuutta filosofisilta osiltaan, sitä lievästi kunnioitan.
Joo, en ole buddhalainen. Olen uskonnoton. Jos se pitää ilmaista uskovaisten termein, niin olen täysin vakuuttunut että: ” Mitään muuta kuin Jumala, ei ole ”. Ja juuri se on lohdullisinta.
Itikan, ruusun, Jammu Siltavuoren, lumihiutaleen, kakkapökäleen, Trumpin tai Sauli Niinistön arvo on tässä katsannossa tismalleen sama. Ei kovin kummoista merkitystä.
Toki jokainen edellä mainituista on täydellinen osa jakamatonta olevaisuutta, mutta sillä on turha elämöidä. Tai voihan sitä kokeilla. Elämöintiä. Tarkistetaan asioiden tärkeys uudelleen vaikka viiden sadan vuoden kuluttua.
Rakkaat mussukat, hyvää vuotta 2020! Se ei tule olemaan yhtään sen merkityksellisempi kuin esimerkiksi vuosi 20220 ennen ajanlaskumme alkua. Iloitaan silti sen ihanasta mitättömyydestä jo etukäteen.
Jussi Juhani