Mielenkiintoinen tämä maahan vakiintunut surutyön kaava, joka otetaan käyttöön aina, kun maahanmuuttajataustaiset tekevät jotakin poikkeuksellisen järkyttävää:
1. Itse tapahtumasta uutisoidaan nuivasti, ikään kuin pakon edessä.
2. Some ja vaihtoehtomediat ehtivät kertoa tosiasiat reilusti ennen valtamediaa.
3. Valtakunnan silmäätekevät kommentoivat tapahtunutta kieli keskellä suuta samalla heristäen sormeaan oletettujen rasistien suuntaan.
4. Haukutaan yhdessä persut.
Näin kävi myös Oulun surullisten tapausten yhteydessä ja niiden jälkipuinnissa.
Ensin tuli tiputtelemalla tietoa oudosta raiskausten sumasta eri puolilla valtakuntaa. Faktoja niistä lirisi vähäeleisesti ja huomaamattomasti kuin pisaroita vuotavasta hanasta. Tosin some kertoi kyseisistä tapahtumista laajasti ja oikeilla nimillä – mutta vain niille, jotka tietävät tietyt osoitteet.
Lopulta kaikki huipentui järkyttävään tietoon: Oulussa aikuiset maahanmuuttajamiehet olivat jo pitemmän aikaa joukolla raiskanneet ja hyväksikäyttäneet hieman yli 10-vuotiasta lasta. (Tietääkseni tämäkin tieto lähti alun perin leviämään erään oululaisen kansalaisaktivistin sivuilta, ei valtamediasta.)
Pam!
Yhtä äkkiä koko valtakunta oli hereillä. Tietoa pantannut pato oli paineen alla murtunut. Uutinen oli sitä luokkaa, että sitä järkyttävämpää on vaikea kuvitella. Se havahdutti jokaisen, jolla ylipäätään on kyky havahtua. (Nythän suurin osa on jo nukahtanut uudelleen, toim. huom.)
Noin karmeassa tapahtumaketjussa luulisi riittävän analysoitavaa – ja kauhisteltavaakin - pitkäksi aikaa. Varsinkin, jos olisi aitoa halua pohtia niitä keinoja, joilla moiset hirveydet ennalta ehkäistään tulevaisuudessa. Juttua siis pitäisi puida julkisesti niin kauan, että niitä keinoja oikeasti alkaisi löytyä.
Mutta ei.
Kansallinen surutyö maahanmuuttajien aiheuttamien kohurikosten jälkeen tehdään joka kerran alussa esittelemäni kaavan mukaisesti. Niin nytkin.
Se vaatii, että heti, kun viralliset – ja väkisin puserretut - kauhistelut itse rikoksesta alkavat hiljentyä, kaivetaan esiin persujen kuviteltuja natsikytköksiä, joihin Jussi Halla-aholta tivataan vastausta.
Tiesin heti Oulun tapauksen ensiuutisen jälkeen, että näin tulee käymään tälläkin kertaa. Varmaan Halla-ahokin on sen tahollaan tiennyt ja osannut varautua.
Surutyökaavan samaan vaiheeseen kuuluu, että somen rasisminvastaiset keskustelukerhot haukkuvat persut perserei'iksi, rasisteiksi ja natseiksi, sekä kaivavat esiin kuvan, jossa Olli Immonen seisoo jonkin muinaishemmon haudalla, jonka nimeä en viitsi googlata. Sekin toistui.
Tällä kertaa näistä some-ryhmistä se kaikkein edistyksellisin meni pisimmälle: Persujen lisäksi he syyllistivät Oulun tapauksessa myös uhriksi joutuneet alaikäiset tytöt. Olivat kuulemma tienneet mihin ovat ryhtymässä. Voi hyvä…
Surutyökaavan viimeisen kohdan mukainen persujen demonisointi viimeisteltiin Tuomas Enbusken kolumnissa, jossa hän toteaa seuraavan ”tosiasian”:
”… ääliöitä olivat persut ja muut rasistit, joiden oli hankala peittää innostustaan siitä, että jotain näin kammottavaa oli tapahtunut. Persuhan saa eniten energiaa siitä, että joku maahanmuuttaja tekee jotain kamalaa.”
Just.
Ei lainkaan yleistävä, sillä kaikkihan tuon tietävät ja on varmaan ihan tieteellinen faktakin. Siis, että ilman muuta persut energisoituvat vain ja ainoastaan maahanmuuttajien tekemistä kurkunleikkaamisista ja lastenraiskauksista.
Muut ajat ne sitten nuilottavat lamaantuneina koloissaan. Mitä nyt heiluttelevat luolansa aukosta natsilippuja ohikulkijoille.
Näin ne tekevät. Ihan jokainen. Ne muutama satatuhatta suomalaista, joiden uskon persuja kannattavan.
Ja voi näitä onnen päiviä! Nyt he ovat aivan kananlihalla innostuksesta, kun tuollaista tapahtui Oulussa. Oletteko jo kuulleet siitä nilsiäläisestä lastentarhanopettajasta, joka sai peräti orgasmin uutisesta? Tai siitä haukiputaalaisesta mummosta, jolta karkasi paikallisessa marketissa ilonpieru hänen lukiessaan Kalevaa?
Syvä huokaus. Uskooko joku tuollaista paskaa ihan oikeasti?
Miksi ette vain antaisi persuillekin yhtälaista oikeutta surra Oulun epäinhimillistä tapahtumaa, mikä meillä muillakin on? Ja jos käyttävätkin kovaa kieltä tapahtumaa kauhistellessaan, niin eikö se ole inhimillistä?
Minä ainakin sanon: Saatanan elukat!
Mutta yhtä asiaa hämmästelen.
Miksi, oi Tuomas, menit sinäkin samaan naurettavaan kuoroon muiden ääliökolumnistien kanssa? Noiden, joiden ainoa kestoselitys kaikelle maailman paskamaisuudelle on perussuomalaisten yleinen hirviömäisyys.
Että sinäkin. Mies, jota olen kehunut Suomen toiseksi parhaaksi blogistiksi.
Ylen tavoitteet jotenkin ymmärrän:
Kun maahanmuuttajarintamalla tapahtuu jotakin kielteistä, joka ei esitä tulokkaita yhtä puhtoisessa valossa kuin Yle on kaiken aikaa esittänyt, keskustelu halutaan kääntää mahdollisimman pikaisesti pois.
Ja hyväksi havaittu keino on kaivaa esiin persut ja heidän kuvitellut natsisympatiansa. Kyllä yksi melkein löydetty natsi häivyttää muutaman raiskaajan otsikoista suitsait.
Jussi Juhani
Pakkohan tämä on taas kerran sanoa:
Joo, en äänestä persuja. Enkä sen puoleen mitään muutakaan poliittista narrilaumaa. Käytän vaalipäivän mieluummin vaikka omien hautajaisteni suunnitteluun.