On tämä ihme maa. Venäläiset ovat ostelleet jo yli kymmenen vuotta tontteja maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta strategisesti tärkeistä paikoista ja me vain hymyilemme.
Eikä mitään saisi sanoa asiasta ääneen, koska ei venäläisiä saa loukata, sillä… tuota, hekin ovat maahanmuuttajia. Ainakin sitten kun asettuvat taloksi ostoksiinsa. Ja tiedättehän: se pistää suut suppuun, maahanmuuttajuus.
Jos joku erehtyy puolustamaan edes jonkinlaista oikeuttamme isiemme maahan, hänelle tehdään nopeasti selväksi, että ohhoh tietämätöntä! Olisimme vain kurjia metsäläisiä elleivät Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson ja G.F. Stockmann olisi pelastaneet meitä itseltämme.
Edellä mainitut eivät siis ole kantasuomalaisia. Mistä muuttivat, ei minua kiinnosta, sillä en varmaan rautavaaralaisena osaisi edes lausua niin hienojen maiden nimiä.
Nyt siis venäläiset ovat samoissa pelastustehtävissä kuin Fazer aikoinaan. Perustavat maahan sotilastukikohtien esiasteita, ettemme vain jousipyssyinemme joudu pulaan, kun maiden uusjako taas kerran alkaa. Ukrainan suunnallahan sellainen on jo menossa.
Ja me vain edelleen hymyilemme. Ehkäpä Sipilä vielä lupaa omakotitalonsa venäläisille.
Jos olisimme ryhdikästä ja suoraselkäistä kansaa, emmekä sinisilmäisiä, ujoja ja introverttejä tsuhnareppanoita, kostaisimme venäläisille. Myisimme heille vain samanlaista tavaraa, mitä he pakkomyivät meille Neuvostoliiton aikana. Sinkkiämpäreitä.
Mitään muuta järkevää sieltä ei tullut Jaakko Laakson kommarikumppaneiden vakuutteluista huolimatta. No, taisi lisäksi tulla se kuuluisa perseensuristin. Se joka ei sopinut takamukseen eikä surissut. Olisi muuten näin jälkikäteen kiinnostavaa tietää kuka vasemmistolaisista ehti senkin testaamaan?
Eikä niillä sankoillakaan muuten mitään tehnyt. Aivan luokattomia. Ei voinut käyttää edes laskiämpäreinä. Sanka irtosi pihanperille kantaessa ja sitten oli lahkeet märkinä. Korkeintaan kommarien vappukulkueissa niitä taidettiin jonkin verran käyttää. Kantoivat niillä kiljua työväentalolle.
Että surkeita olivat neuvostoliittolaiset sankot. Jos sellaisia jaettaisiin ilmaiseksi uuden Ikean avajaisissa, niin jonossa seisoisivat vain Paavo Arhinmäki ja Jani Toivola. Molemmat sen verran ahneita, että mikä tahansa kelpaa, jos sen saa muiden ilmaisetujen lisäksi. Ja ainahan sen voisi hakea vaikka taksilla.
Minä en tiedä, onko suomalaisilla vastaava oikeus ostella maita Venäjältä. En usko, eikä edes kiinnosta. Sillä ei nimittäin lopulta ole merkitystä. Jos siellä nyt joku suomalainen jotakin omistaisikin, niin ensi viikolla todennäköisesti enää ei. Tai ainakaan muutaman vuoden kuluttua. Sopivin väliajoin mannut ja roinat tavalla tai toisella sosialisoidaan valtaapitäville. Se on ollut maan tapa jo tuhat vuotta. Nyt he yrittävät ulottaa tapansa myös tänne.
Ja me vain hymyilemme.
Jussi Juhani
PS. Garri Kasparovin kirjaa Talvi lähestyy, Vladimir Putin ja vapaan maailman viholliset saa muuten TÄÄLTÄ.