Meni kikkelin venyttelyksi koko alkoholilain uudistus. Kaatui alle prosentin (0,8) omantunnonkysymykseen. Siis keskustalaisten omatunto sallii kyllä 4,7 % alkoholipitoisuudet kauppoihin, mutta ei enää 5,5 prosenttia.
Huisia. Hyvässä kiljussakin, tuossa maalaispoikien lempijuomassa, on reilusti yli kymmenen prossaa ja sitä saa keppuliseuduilla joka kylästä. Valmistetaan peräkammarin poikien peräkammareissa. Kilpailuako keppulit pelkäävät?
Vetoavat muutamien edustajiensa moraalisiin näkemyksiin. Kepulainen moraali on kyllä tiedossa. Se on sama kuin meillä savolaisilla. Aina, jos on mahdollisuus venkoilla, tilaisuutta ei hukata. Niin kävi nytkin. Valmis sopu rikottiin ihan vain siksi, koska voitiin.
Persut taas eivät suostu omantunnonkysymyksiin lainkaan. Tunnetusta syystä. He eivät tiedä mikä sellainen on. Soini muka tietää, koska on paavinuskoinen, mutta ei oikeasti, koska paavillakaan ei ole. Muuten tämä ei vastustaisi naispappeutta tiuskimalla ”Ei ikinä”.
Kokkarit kyllä tunnistavat omatunnon, mutta vain toisissa. Se on kätevä vehje. Sitä vääntämällä saa köyhästä nöyrän. Sano köyhälle, että isänmaan etu vaatii kaikilta uhrauksia, risusavottaa ja muuta, niin ne kiemurtelevat oman laiskuutensa aiheuttamassa häpeässä.
Mikä tahansa prosenttimäärä, joka edistää kokkarin omaa hiprakkaa, sopii kyllä puolueelle. Muutama viinaan kuollut köyhä lisää ei hetkauta, kuolevathan ne muutenkin.
Mutta vakavasti puhuen lakia valmistelemassa on pelkkiä amatöörejä, jotka eivät ymmärrä kunnon juopottelusta mitään. Minä ymmärrän. Syvennyin aiheeseen joskus ihan perinpohjaisesti. Niinpä kerron nyt syyn huonoon viinapäähämme.
Maantiede ja geenit.
Jo aiemmassa blogissani kerroin, ettei tänne arktiselle suoalueelle tullut se parhaimmilla geeneillä varustettu porukka.
Fiksummat ja röyhkeimmät jäivät kasvattamaan ja lipittämään viiniä lämpimimmille seuduille. Ujot, jurot ja vähäpuheiset esi-isukkimme ajettiin aina vain pohjoisemmaksi. Eivät osanneet maanjaossa pitää puoliaan.
Vai vaikuttaako siltä, että osasivat? Pihtiputaalla eivät rypäleet kypsy.
Eivät osanneet, koska olivat selvin päin. Prkl.
Kirkas viina oli nimittäin vielä keksimättä ja mukaan sattuneesta viininlitkusta suomalaisgeenit eivät saa riittävästi puhtia. Meillä on kunnon viinaa kaipaava genomi. Tarvitsemme prosentteja. Muuten olemme hukassa. Ja nyt poliitikot ovat pilaamassa mahdollisuutemme revanssiin. Kännissä pärjäisimme niille.
Me tarvitsemme viinaa. Ja paljon! Tarvitsemme sitä ollaksemme rohkeita. Humalassa olemme kaikki kokoomuslaisia. Perjantai-iltana, parhaaseen ryyppyaikaan, maassa ei ole ainuttakaan köyhää eikä kipeätä – paitsi ne muutamat selvät.
* * *
Evoluution näkökulmasta siinä kävi oikeasti niin, että viinimaissa oli tilaisuus humaltua vaikka päivittäin. Niinpä jo aikaisessa vaiheessa luonnonvalinta karsi (nitisti hengiltä) tyypit, joilla oli geneettisesti liian huono viinapää. He eivät päässeet jatkamaan sukuaan. Kuolleet eivät jatka.
Mutta kohti pohjoista pakeneva juro joukko ei saanut alkoholia riittävän usein, joten heissä juoppogeenien evolutiivinen karsinta ei toteutunut. Niinpä tänne selvisivät nekin, joilla on geneettinen hinku vetää lärvit aina kun mahdollista. Olen yksi heistä. Tosin en enää ota.
Niinpä minulle on aivan se ja sama mistä viinaa saa ja milloin. Ja pitäisi olla muillekin. Holhoamalla ei tule kuin demareita – noita juoppojen kepulaisten kaupunkiin muuttaneita dokaavia jälkeläisiä – jotka taas ovat paikkoja sotkevien ultravasemmistolaisten kiljupunkkarien äitejä ja isiä. Ketju kuusen juurelta Kallion Flemarille on katkeamaton.
Jos viinaa saisi mistä tahansa 24/7, se vaatisi uhrinsa. Mutta muutamassa vuosikymmenessä oppisimme todennäköisesti juomaan niin kuin ranskalaiset. Olisimme pikku hiprakassa aamusta iltaan. Tai siis te olisitte, minä en.
Jussi Juhani