Nyt on tapahtunut jotakin aivan gauheeta!

Ei ryöstöjä, eikä joukkoraiskauksia, ne ovat jo arkipäivää. Paljon pahempaa. Suomen virallinen Mukava Mies, Teemu Selänne, lipsautti vahingossa sen, mitä jokainen mukava mies ajattelee, mutta ei uskalla ääneen sanoa: Nämä turvapaikanhakijoiden naisiin kohdistamat rikokset ovat sietämättömiä! Ne aiheuttavat normaalisti mukavissa miehissä ja naisissa – uskallanko edes sanoa – inhoa, vihaa ja jopa raivoa.

Väliin pieni logiikan oppitunti:

Näitä tekoja ei olisi, jos hallitsematonta nuorten miesten massamaahanmuuttoakaan ei olisi. Väitteen looginen pointti: Tyhjästä ei synny seuraamuksia.
Se, että raiskaavathan suomalaisetkin, on oma juttunsa. Se ei liity tulijoiden suorittamaan raiskaamisaaltoon mitenkään. Joka onnistuu yhdistämään nämä kaksi, on onnistunut vain osoittamaan kyvyttömyytensä käsitellä kahta erillistä asiaa. Sitä sanotaan ajattelun sumeudeksi. Suomeksi: typeryydeksi.

Muistatteko kuinka koko maailma hiljattain kohisi Intiassa sattuneiden joukkoraiskausten vuoksi? Pidimme niitä yksinkertaisesti hirveinä. Huomaatte varmaan kuinka Helsingissä marraskuussa suoritettu joukkoraiskaus, johon osallistui neljä maahanmuuttajaa, on livahtamassa ilman keskustelua unholaan?

Eikö kellojen kuuluisi kilkattaa ja torvien soida? Olimme niin huolissamme intialaisten naisten asemasta. Oikeutetusti. Inhosimme yhdessä miehiä, jotka moiseen barbaarisuuteen siellä sortuivat. Kauas on helppo inhota. Nyt, kun sama tapahtuu silmiemme alla Suomessa, keskustelemme Teemu Selänteen oikeudesta twiittiinsä.

Olemme kansakuntana ajautuneet tässä asiassa täydelliseen neuroosiin. Ne kolumnit, joita Aleksi Valavuoren kirjoituksesta ja Selänteen twiiteistä on poikinut, ovat jakomielisiä. Yksikään ei ole reagoinut sisältöön, jokainen on paheksunut ja kauhistellut sitä, että twiitit on ylipäätään kirjoitettu – ja kuinka moinen vaikuttaa Selänteen brändiin.

Voi hyvä tavaton.

Olemmeko oikeasti sitä mieltä, että tämä koko tilanne saadaan pois silmistämme hyssyttelemällä ja toisiamme paheksumalla? Eikö toimittajien, kolumnistien, poliitikkojen ja vaikuttajien pitäisi viimeinkin nostaa se housuihin valahtanut selkäranka takaisin paikoilleen, riippumatta siitä pahoittaako Li Anderssonin tukijoukot mielensä vai ei?

Kysymys alkaa olla tunteettomuudesta. Tunteettomuudesta uhreja kohtaan.  Syynä oman pelokkaan pikku egon kitinä. Se inisevä ego sanoo: En halua leimautua rasistiksi.

Nostakaa hemmetti se katti pöydälle ja tekstatkaa sen kylkeen: Tämä riitti! Jokainen rikoksiin syyllistynyt lähtee tästä maasta. Heti.

Ja huom! Antakaa ihmisten sanoa mielipiteensä vapaasti. Siihen on nyt kansallinen tarve.

Enkä usko, että kukaan meistä mukavista miehistä kategorisesti inhoaa aitoina pakolaisina maahan muuttaneita ja tänne oikeasti integroitumaan pyrkiviä tippaakaan.  Jättäkää sellainen paskapropaganda jutuistanne pois.

Jussi Juhani